Tosiaan taas yksi viikonloppu takana ja varsin onnistunut sellainen. Torstai-illan olin kotona lapsenvahtina kolmelle 5-6-vuotialle pojalle, kun perheen lapsien kaveri naapuricompoundista tuli yökylään meille vanhempien poissa ollessa. Rakenneltiin linna patjoista ja miustahan tehtiin lopulta pahis tyyliin mörkö/aave/Darth Vader, jonka tehtävänä oli säikytellä linnan ulkopuolelta käsin linnan sisällä piilossa olevia "hyviksiä". Oli niin hauskaa, että vatsalihakset oli naurusta kipeät vielä seuraavana päivänäkin! Myöhemmin illalla katsottiin vielä tämä Pixarin Bolt - leffa (jo toistamiseen... Star Wars the Clone Wars ollaan katottu jo varmaan 15 kertaa kolmen viikon aikana...) ja pojathan kuukahtivat kesken leffan lattialle :D Eipähän tarvinnut sitten tapella nukkumaanmenon suhteen ollenkaan, sen kuin kantoi jokaisen yksitellen sänkyynsä :D
Perjantaina sitten heräsin jo 7 aikaan juoksemaan uudelle salille ja siitä suoraan uimaan; pakko yrittää ottaa näistä vapaapäivistä kaikki irti ;) Hieman ennen yhtä Nick tuli hakemaan autollaan ja siitä sitten lähdettiin ajelemaan kohti Sailing Clubia lähelle Corniche-beachia - lentokentän lähellä kiemurteleva rantakatu- missä sijaitsee Dohan rantahotellit. Matka kesti ehkä 20 minuuttia ja sitä hidasti ainoastaan tietyöt, joita täällä siis näkee joka kadun kulmassa.
Perillä Clubilla törmäsimme heti Nickin kavereihin; ranskalaiseen Alexandraan, Nickin libanolilaiseen tyttöystävään, turkkilaiseen Volkaan ja erääseen toiseen ranskalaiseen heppuun, jonka nimeä en millään saa päähäni! Joka tapauksessa päätimme ensin istahtaa alas kahvien kera. Jäsenillehän tarjoilu on ilmaista... mutta mie pääsin menemään siinä siivellä, joten halvaksi tuli :D Vaikka ei tuo 2 rialia (n. 20 senttiä =D) kahvilta vaikuttaisi kovin pahasti elämääni.. Mut toiste en kyllä kyseitä kahvia juo, oli sen verran makeaa ja laimeaa mustana, että meinas laatta lentää :E Enkä ymmärtänyt näitä ranskalaisia, kun he lisäsivät omiin kupposiinsa vielä sokeria ja maitoa. Örp.
Tästä sitten läksimme kuka mihinkin suuntaan, Volkan opettelemaan windsurfingia, Alexandra purjehtimaan, libanonilainen auringonottoon ja me Nickin kanssa kohti välinevarastoja hakemaan pelastusliivejä, naruja ja peräsintä veneeseen. Itsehän luulin aluksi, että olisimme lähteneet liikenteeseen nopeilla moottoriveneillä, mutta päinvastoin lähellä rantaa meitä odotti ihka oikea, periaatteessa vain yhden hengen kilpa Laser-vene purjeineen! En siis tiennyt joutuvani ihan oikealle purjehdusoppitunnille ;) Siitä sitten vain suoraan hommiin ja sitomaan naruja ja tarkastamaan veneen kuntoa. Puolen tunnin säätämisen jälkeen saimme apuvoimia ja yhdessä hinasimme veneen vesille. Siitä sitten vain räpiköiden veneen kannelle ja kohti ulappaa!
Kuvassa siis tällainen Laser boat. Oma kamerahan oli visusti Clubin pukukopissa, ettei se katoaisi/kastuisi. Harmi kyllä, sillä kuvia olisi ollut mahtava ottaa! Mutta ensi kerralla sitten ;)
Sää oli perjantaina ihan täydellinen, sopivasti tuulta, aurinkoa ja lämpöä. Sisämaassa oli itse asiassa jopa tukahduttavan kuuma (+51 auringossa...), mutta merellä puhalteli "viileä" tuuli ja ensimmäistä kertaa täällä ollessa ulkona oleskelu tuntui jopa mukavalta! Merivesi oli kyllä sitten ihan karsean lämmintä, olisi voinut keittää safkat siinä :DPurjehtimisen aluksi minä istuin veneen nokkaan ja tuin itseäni pitämällä mastosta kiinni ja Nick havannoillisti kuinka venettä ohjataan ja mitä pitää tehdä ja milloin; kuinka "lukea tuulta" ja mitä sitten jos vene kääntyy ympäri. Aikamme seilaltuamme vaihdoimme paikkoja (mikä kesti yllättävän kauan, sillä emme halunneet kiikkerän paatin kaatuvan aivan kättelyssä) ja pääsin ohjaksiin! Helpommin sanottu kuin tehty ja ehkä ensimmäisten viiden minuutin jälkeen jouduttuamme ristiaallokkoon menin sekaisin ohjaussuunnista ja Nickin huutaessa " GO LEFT LEFT LEFT!" päädyin tietenkin ohjaamaan oikealle (ohjatessa täytyy ajatella käänteisesti) ja lopulta mitään ei ollut tehtävissä vaan vene kaatui päällemme ja samalla sanoin hyvästit aurinkolaseilleni :D
Mutta eipä siinä parin yrityksen jälkeen saimme veneen takaisin pystyyn ja itsemme kutakuinkin sen päälle. Seurasi uusi käännöksen yritys ja tällä kertaa se onnistui! Seuraavat 3 tuntia menikin sitten purjehtimisen salojen opettelussa ja aloin hallitakin tasapainoilua ja puikkelehtimista purjeen ali jne. Viiden jälkeen palailimme rantaan, missä seurasi veneen puhdistaminen ja tavaroiden purku ynnä muut toimet.
Myöhemmin odotellessani Nickiä suihkusta klubitalon ulkopuolella törmäsin Volkaniin uudestaan ja hän kutsui minut tapaamaan setäänsä (saksalainen), joka juuri oli tulossa rantaan vaimonsa (turkkilainen) kanssa päivän purjehduksen jälkeen. Eipä miulla muutakaan tekemistä ollut, joten päätin lähteä tallustamaan rantaa kohden. Vastassa meitä olikin sitten nämä eläkeläiset ja voi sitä riemua tämän naisen kohdalla, kun kävi ilmi, että olen Suomesta! Hän kun kertoi eläneensä elämänsä parhaat 4 vuotta juuri Helsingissä ja lähellä Kaivopuistoa. Myös Volkan kertoi käyneensä 10 vuotiaana Suomessa ja Viking Linen risteilyllä, mutta selitti häpeillein ettei oikein muista matkasta enää muuta kuin kylmyyden :D Höpinöihin hurahtikin sit lopulta reilu puoli tuntia, kunnes Nick tuli kiirehtien luokseni, että meidän täytyy jo lähteä, hän kun oli sopinut lähtevänsä Soukiin Iftarille (edelleen tämä "breaking fast") ja olisi jo nyt myöhässä. Kutsuipa Alexandra minutkin mukaan, mutta olin ehtinyt jo sopia Irhadin ja muiden itävaltalaisten kanssa meneväni heidän kanssa syömään myöhemmin. Niinpä pikaiset heiheit uusille ihmisille Sailing Clubilla ja takaisin autolle.
Kaiken kaikkiaan oli aivan loistava päivä ja illalla naamakin loisti kuin paistetulla ravulla :D Väriä tarttuu näköään vieläkin pärstään... milloinkohan se raja tulee vastaan?
Purjehtimiseen jäi kuitenkin kipinä ja saattaa olla, että liityn nyt tuohon Sailing Clubiin, sillä hintakaan ei ole niin paha. Vuosimaksu 2000 rialia eli noin hieman alta 400 euroa, ja siihen kuuluu kaikkien veneiden (laser boatit, moottoriveneet, isommat jahdit, isot purjeveneet jne) ja varusteiden vapaakäyttö, tarvittavat kurssit, windsurfing välineet sekä tietenkin ilmaiset sapuskat ja tarjoilut klubitalolla! Kaiken lisäksi "kaupan päälle" saa vielä liudan uusia ystäviä, jos jotain tuon yhden päivän perusteella voi päätellä ;) Takaisin kotona perheen isäkin vitsaili, että ensi vuonna sen Katrin voi sit pongata noista Laser -luokan venekilpailuista jostain päin maailman vesiä :D
Lauantai menikin sitten vain lahnaillessa uima-altaalla, sillä pohkeeni olivat menneet ihan jumiin tuosta veneilystä. Aamulla tuntui siltä, että hyvä kun pystyi kävelemään kunnolla! Onneksi uiminen auttoi ja tänään kroppa tuntuu jo paremmalta!
Eilen tosiaan lähdin sit illalla vielä itävaltalaisten luo leffailee, matkaan varasin vähän turhankin paljon aikaa ja jouduinpa sitten parkkeeraa Soukin parkkikselle kuluttumaan aikaa ennen kuin pojat olisivat kotona. Hassua kyllä, ekaa kertaa ko. parkkikselle joutui "ostamaan" parkkilipun, normaalistihan täällä ei ole parkkimaksuja, mutta ei tuostakaan lipukkeesta tarvinnut maksaa mitään eikä sitä koskaan tarkistettukaan... Että höhm, en ihan käsittänyt lipun pointtia muuten kuin matkamuisto-mielessä ;) Niin ja Ramadanin kunniaksi tämä puhelinyhtiöni Qtel tarjosi minulle 8 minuuttia ilmaista puheaikaa ulkomaille, joten soitinpa sit yllätykseksi Annille Suomeen :D Hassua että vaikka kuinka oisi missä tahansa korvessa, niin puhelimessa tuntuu kuin toinen olisi oven takana!
Tulipa taas tekstiä! Ehkä jaksatte lukea! Kuvia yritän ottaa heti kun vain kosteus häipyy maisemista, nyt se on vähän turhaa, kun niistä tulee vain sumuisia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti