Huvipuistoja ja rantaelämää

Itseni ja luultavasti kaikkien muidenkin iloksi päätin sitten viimein uskaltautua kampaajalle, jotta pääsisin eroon hirvittävästä hampputukastani. Olin leikkauttanut hiukseni kunnolla viimeksi viime toukokuussa... aivan, eli voitte kuvitella millainen se jo oli! Joka tapauksessa yritin etsiä netistä suht huokeaa, mutta hyvää kampaamoa ja yllätyksekseni pitkän etsinnän jälkeen löysin erään keskustelufoorumin, jolla kehuttiin tätä Glow - nimitä kampaamoa Salwa Roadilla eli lähes meidän naapurissa! (me asumme Al Waabilla ja nämä kaksi valtatietä kulkevat vieretysten) Omistajakin sattui vielä olemaan amerikkalainen, Hillary, joten uskoin voivani luottaa hänen taitoihin.

Niinpä pyörähdin villassa tekemässä varauksen ja toissapäivänä poljin pyörällä paikalle (miten kivalta tuntuikaan polkea pyörää ulkoilmassa ja liikkua ilman autoa *-* Suomessa varmaan ekana lähden vain kävelemään/pyöräilemään/juoksemaan onnesta soikeena ja haistelemaan ruohon & puiden tuoksua :D)

Paikalle päästyäni yritin sitten selittää Hillarylle, mitä halusin hiuksilleni tehtävän ja tuntui siltä, ettei kampaaja tajunnut selityksistäni mitään... Mutta kuinkas kävikään! Sain kivannäköiset, paljon lyhkäisemmät hiukset kuin ennen 250rialilla (sen n.45e). Hintaan kuului vielä kaikki hiustökötit sekä "blowdry", joka normaalisti maksaa about 200rialia lisää kulutetun sähkön takia... Odotellessa sai myös juoda kupposen teetä/kahvia, jos tahtoi :) Palvelu oli muutenkin ystävällistä. Huvittavaa oli kyllä taas se, että itse kampaaja ei tietenkään pessyt tai kuivannut saati stailannut tukkaani, vaan tämän "raskaan työn" teki tietenkin filippiinotyttö :D Kuten yleensäkin kaikki "duunarit" ovat lähinnä filippiinoja.

Samaisena päivänä lähdin illalla vielä yksin leffaan katsomaan Sherlock Holmesin (ranskalaisen kaverini Bertin kamulla olisi ollut tosin jonkin sortin partyt eräässä pilvenpiirtäjässä, mutta jostain syystä hirveä sosiaalisoituminen ei jaksanut innostaa. Ainahan ei voi jaksaa vai kuinka? vaikka tuolla olisinkin mahdollisesti tavannut taas uusia kasvoja...), kun olin siitä kehuja kuullut. Jostain syystä en kuitenkaan saanut elokuvasta mitään irti. Liekö "vaikea englanti" yhdistettynä väsymykseen aiheuttanut jonkin sortin tylsyyden tilan, mutta en saanut leffasta oikein mitään irti. Lähinnä ärsyynnyin ympärillä tapahtuneesta hyörinästä. Täällä kun leffaan voi tulla kesken näytöksen, joten porukkaa saattaa lapata edes takaisin salista ulos ja sisään miten sattuu. Samoin ihmiset puhuvat elokuvien aikana, vaikka tämä on olevinaan kiellettyä. Samoin harva sulkee puhelintakaan ja tulipa taas kuunneltua Nokian soittoääntä pariin otteeseen.

Eilen eli lauantaina heräsin sitten taas jo kahdeksan maissa, täällä kun en osaa nukkua pitkään, vaikka kuinka yrittäisin. Päätin sitten lähteä pohjoiseen Al Fuwairitin biitsille katsomaan, josko merivesi alkaisi olla uintikelpoista. Pyörähdin Carrefourin (paikallinen citymarket) kautta hakemassa vettä ja tuoreita egyptiläisiä mansikoita evääksi! Ja oli muuten hyviä NAM.

Rannalle saavuttani huomasin sitten pari omanikäistä poikaa, jotka yrittivät epätoivoisesti saada autoaan irti hiekasta. Päätin sitten hyvää hyvyyttäni kysyä heiltä tarvitsivatko he apua. Kävi ilmi, ettei poikien auto ollut neliveto (kuka lähtee ajamaan dyyneille ilman nelivetoa :DD voi pojat pojat...) ja auttava käteni oli enemmän kuin tarpeen. Niinpä sitten työnsimme/kiskoimme autoa ja kaivoimme hiekkaa pyörien edestä/takaa pois kunnes kaikkien ihmeeksi saimme auton ylös kuopastaan. Tämän seurauksena sitten nämä aussipojat Will ja joku-jonka-nimeä-en-muista pyysivät minua liittymään seuraansa rannalle hengailemaan ja kokeilemaan kitessurfingia. Vesi nyt oli ihan pirun kylmää, joten jätin surffauksen väliin ja tyydyin suojautumaan puhaltavalta hiekalta hupparini sisälle :D Myöhemmin joukkoomme liittyi vielä poikien kaverit Dave ja Natalie. Lähtöä tehdessä vaihdettiin sitten vielä joukon kanssa numeroita, ja saa nähä jos heidän kanssaan vielä jonnekin eksyn :)

Illalla olin sitten aivan mielettömän väsynyt, mutta jotenkin Alaa onnistui houkuttelemaan miut ulos kävelemään/kahville. Pihalla oli kuitenkin hirvittävän kolea (suomessa hypittäisiin t-paidassa ja shortseissa samassa lämpötilassa...) ja kävelyn sijaan päätimme lähteä moikkaamaan Alaan kaveria Villaggion sisälle rakennettuun huvipuistoon. Kyseinen paikka on vielä osittain kesken ja tosiaan se on tavaratalon sisällä :D Sieltä löytyy mm. carting-rata, keilahalli, maailmanpyörä, pieni vuoristorata yms. Ja koska Alaan kaveri toimii supervisorina (mikä se sana nyt taas on suomeks ehm) puistossa pääsimme sitten ilmaiseksi laitteeseen kuin laitteeseen :D Normaalisti laitteelta joutuisi maksamaan 50rialia eli jopa 10euroa! Pyörähdimme sitten vuoristoradassa ja jossain ihme kieputtimessa, mikä oli kyllä ihan kauhea kokemus D: Nimittäin seatbeltissäni oli jotain vikaa ja se lonksui pahasti. Turvamiehet kävivät jopa tsekkaamassa penkkiäni pariin otteeseen, mutta lopulta kohauttivat vain olkiaan, että kyllä se tuoli kestää :D Mikäs siinä sitten, poiskaan en enää päässyt. Ajattelin vain, että kuolenkohan nyt onnellisena vai en :D Kaikki kuitenkin toimi kuten pitikin, sormeni vain kipeytyivät liiallisesta kahvojen puristamisesta ja pääalaspäin kieppuminen korkeuksissa nojaten rikkonaiseen turvaistuimeen aiheutti kaiken aikaa pientä pelkoa pääkopassani. Mutta kaikkea piti taas kokeilla ;)

Kymmenen aikaan illalla ajoimme sitten vielä Coffee Beaneryyn nauttimaan kuumaa kaakaota terassille. Siinä sitten istuin ulkona uhmakkaasti t-paidassa palellen, höyryävä kaakaokuppi kädessä ja unelmoiden lämpimästä saunasta ;) Oli myös puhetta, että lähtisin ensi kesänä ennen koulun alkua reiluksi viikoksi Tunisiaan, kun Alaa sekä Freeko Suomesta ja Hasso Saksasta palaavat kesäksi kotimaahansa. Saisin asua ilmaiseksi kavereiden nurkissa ja paistatella auringossa. Että jos jotakuta siellä Suomessa kiinnostaa lähteä kanssani reissuun moikkaamaan kamujani, nii sanokoon vain hep! :D

(ps picasassa on sitten kuva tukasta, nopeasti repäisty kun tein lähtöä altaalle)