Kerro uivatko mun luokseni näin lapsuudesta laivat?

Hieman jäljessä, mutta hyvää Juhannusta kaikille! Kuuntelen tässä Junnu Vainion ja Baddingin biisejä (mitä ihmettä... olen joko tullut vanhaksi tai sitten vuosi ilman Pohjois-Karjalan radiota alkaa vaikuttamaan huolesuttavalla tavalla! :D) ja antaisin melkein mitä vain, että saisin saunoa Nostamon lauteilla ja nukkua aitassa raikkaiden peittojen alla. Toki tiedän, että miulla menisi ennen pitkää hermot itikoihin ja aitan takana rääkyviin räksiin, mutta voih kun on tällainen suomi-kesä - haikeus!

Anyways. Viimeiset puolitoista viikkoa käynnistyy huomenna. En voi uskoa, että vuosi on jo lopuillaan. Jouduin myös hankkimaan toisen matkalaukun *klunks*, mutta onneksi tulen matkustamaan poikien kanssa, joten ylimääräistä ei tarvitse maksaa. Jännittää kaikesta huolimatta ja olo on muutenkin hiukan sekava, en tiedä miten päin olisi. Palan halusta palata, mutta toisaalta en voi olla miettimättä, että tässäkö tämä vuosi oli ja olisiko vielä jotain, mitä en olisi tehnyt? Haluaisin myös viettää aikaa ystävieni kanssa, mutta toisaalta tahtoisin vain erakoitua ja olla näkemättä ketään, ettei lähteminen olisi niin vaikeaa. Outo tunne tämä olla valmis palaamaan, muttei valmis lähtemään. Phuuh.

Juhannus kului täällä ihan normaaleissa merkeissä. Paistoin tosin pizzaa ja nyt onkin sitten ollut vatsa aivan sekaisin ja turvoksissa eilisestä asti. Ilmeisesti miun ei todellakaan pitäisi niitä vehnäjauhoja pistää massuuni ollenkaan. Parempi olisi olla ilman viljoja... Illalla lähdin vielä katsastamaan leffan The Killers, mikä oli ihan tarpeeksi viihdyttävä aivot-narikkaan - pätkä. Jotenkin täällä on niin helppo ja kiva mennä elokuviin. Lippuja kun ei tarvitse hankkia etukäteen, leffaa pääsee katsomaan vielä kesken näytöksen, teatterissa pyörii kaikki uutuudet ja liput liikkuvat 5e tietämillä per elokuva. Tuolla City Centerin elokuvateatterissa on kaiken kaikkiaan 14 salia, joten koskaan ei edes tarvise pelätä, etteikö paikkaa löytyisi... Ja minä jaksoin joskus hehkuttaa kuinka Joensuun Tapiossa on VIISI salia ;)

Juhannusaattona näin pikaisesti myös Alaata. Hän oli lähdössä Etelä-Afrikkaan katsomaan jalkapallon World Cupia voitettuaan musiikki/leffakauppa Virginin kilpailun pääpalkinnon, missä voittajalle kustannetaan 4 päivää Etelä-Afrikassa loistohotellissa ja kisapassilla pääsee katsomaan kaikkia pelejä! Ja miksi mainitsen tästä on se, että Alaa olisi ottanut miut mukaan tuolle reissulle, mutta Qatarin lakien puitteissa järjestäjät eivät olisi sallinut tyttöä ja poikaa matkustavan kahdestaan ilman, että he ovat naimisissa. Alaan selittelyt kaveruudesta olivat kuulemma menneet kuin kuuroille korville ja hän joutui sitten hylkäämään idean. Olisi kyllä ollut huisia päästä! Sai taas huomata, että missä päin maailmaa sitä oikein asutaankaan ;)

Tänään sitten ajelin taas Al Fuwairitin biitsille tokaviimeistä kertaa. Sää oli muuten mitä mainioin, mutta puhaltavan hiekan takia jouduin peittämään pääni huivilla... Suomeen tulee siis kasvoista kalpea kokovartalopapu... Joka tapauksessa tässä parit kuvat rannalta.