tiistai 16. maaliskuuta 2010

WIC

Yleisurheilun MM-sisähallikisat tulivat päätökseen sunnuntaina ja minunkin vapaaehtoistyöt loppuivat samaisena päivänä. Kaiken kaikkiaan hieno ja hauska kokemus huolimatta niistä lukuisista tylsistä hetkistä, jolloin - tiimiläistäni Alia lainatakseni - "you can feel every minute!" . Työni urheilijoiden parissa, akkreditointi-tiimissä alkoi siis kahdeksas päivä Holiday Villa - hotellissa, mikä toimi urheilijoiden kotina kisojen ajan. Saavuin paikalle puoli yhdeksältä aamulla ja viiden minuutin "tuutoroinnin" jälkeen minulle tehtiin kulkulupakortti ja näytettiin "oma pöytä" tietokoneineen & kameroineen. Siinä sitten hölmistyneenä istahdin oman työpöytäni ääreen miettien kauhistuneena kuinka koskaan tulen selviämään urakasta :D Itselläni ei ollut tuossa vaiheessa mitään hajua, mitä minun pitäisi tehdä, ainoastaan hatara käsitys urheilijoiden passien & ID-korttien tarkastamisesta, tietojen syöttämisestä koneelle ja valokuvan ottamisesta. Huomasin vielä olevani ainoa länsimaalainen ja nainen koko joukossa; 6 henkinen ryhmämme koostui kolmesta qatariherrasta valkoisine kaapuineen, parista paikallisesta arabista ja minusta :D Alussa minua suoraan sanottuna kammotti, että näinköhän täällä joudun nyt kumartelemaan kollegoilleni, eikä supervisorinani toiminut qatari Hamad auttanut yhtään asiaa - hän kun oli ehkä yksi pelottavimman näköisistä ihmisistä mustassa parrasssaan, mitä olen koskaan nähnyt! :DD

Onnekseni vierustoverini sattui olemaan yltiösosiaalinen tapaus Ali, joka on asunut Qatarissa koko ikänsä ja käy nyt Qatarin kanadalaista collegea. Niinpä kielimuuriakaan ei ollut, kun poika pulputti amerikkalaisella aksentillaan ;>

Viikon ensimmäiset päivät olivat hirvittävän tylsiä, mikä toisaalta oli hyväkin, niin sai opeteltua kulkukorttien teon kaikessa rauhassa. Tiimiimme tuli myös lisää porukkaa, ainakin Pakistanista, Intiasta, Sudanista, Bosniasta, Libanonista, Filippiineiltä ja Iranista. Kaiken kaikkiaan ihmiset olivat aivan älyttömän kivoja ja viikko meni jopa liiankin nopeaan :) Uusia kavereitakin tarttui siinä samalla matkaan ja nyt olenkin sitten käynyt iranilaisen Alion ja hänen bosnialaisen kaverinsa ja tämän tyttöystävän kanssa juoksulenkillä!

Itse urheilijat olivat myös mukavia, mitä nyt jenkkeihin tuppasi mennä välillä hermot, he kun tuntuivat olevan enempi vähempi liikenteessä asenteella "mulle kaikki heti, koska olen paras!" jne. Mutta hyvin siitäkin sitten huumorilla selvittiin. Kisojen vikana iltana olisin vielä päässyt muiden tiimiläisteni kera britannian joukkueen mukana ulos juhlimaan, kun he meidät voitosta riemuissaan mukaansa kutsuivat, mutta olin sitten lopulta liian väsynyt lähteäkseni urheilijoiden matkaan ja painuin kotiin nukkumaan :D

Kisojen aikana huomasi kyllä taas, miten paljon maalla oikeasti on rahaa. Esimerkiksi oletin meidän vapaaehtoisten asujen olevan tyyliin yksi t-paita & housut jotain halppiskamaa jne, mutta päinvastoin! Pakettiin kuului Adidaksen 2 t-paitaa, tuulihousut, pitkähihainen, lippahattu, upouudet juoksukengät, kaikkea pientä tilpehööriä kisatunnuksin sekä 2 reppua; isompi treenikassin tyyppinen sekä pienempi "uintikassi" ;) ...näin vain Qatarissa... Muutenkin kisoja on ylistetty vähän joka puolella ja me vapaaehtoiset olemme saaneet hurjana kiitosta ulkopuolisilta, mikä tietysti tuntuu aivan älyttömän hyvälle! Kivaa oli ja toivottavasti CV:ni näyttää nyt vielä pikkasen paremmalle ;)

Muutoin ei elään sen erikoisempaa. Jalka jaksaa vaivata, mutta nilkkatuella sekin näyttäisi paranevan. Talvi on muuttunut yllättäen lähes kesäksi, kun mittari paukuttaa varjossa jo +35 päiväsaikaan ja muutenkin elämä luistaa. Ensi viikolla miulla onkin sitten 5 päivän loma, kun perhe lähtee matkoille. Ihanaa saada pieni hengähdystauko!

Näillä näkymin myös vaikuttaa siltä, että Suomeen palailen heinäkuun puolen välin jälkeen. Hui kun aika menee nopeaan, melkein voisi jo alkaa ahdistaa Suomen pimenevä syksy ;) Miulla ei siis kiirettä vielä sinne, toivottavasti ette tekään minua vielä liiaksi kaipaile :D

ps. kuvia uppaan myöhemmin picasaan. Tiedossa paljon materiaalia ajalta, kun Anni oli täällä yms.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti